Asiakasreferenssi: Hyvinkään kaupunki

Maija-Liisa Ihanus // kuvat Jarmo Teinilä

Hyvinkään kaupungintalo jököttää keskeisellä paikalla kaupungissa vaatimattoman näköisenä. Mikään ei paljasta, että maan alla kulkee ja säilötään 44 000 kaupunkilaisen palvelujen turvaamiseen tarvittava data.
Kaupunkilaisten palveluja tuottaa 2 800 hengen vahvuinen työntekijäjoukko. Heidän ja koululaisten käytössä on 2 700 tietokonetta.

- Meillä on opetustoimessa keskimääräistä parempi kone-oppilassuhdeluku, sillä meillä on kahdeksan koululaista yhtä konetta kohden, apulaiskaupunginjohtaja Raimo Lahti kehaisee.
Lahden vastuualueeseen kuuluvat palvelutuotanto ja tukipalvelut, siis myös tietohallinto.
- Tietohallinto tukee palvelutuotantoa. Palvelutuotanto ei saa toimia it:n ehdoilla, vaan tietotekniikka on se, joka mukautuu.
Tietohallintopäällikkö Meeri Lindforsin tiimiin kuuluu kymmenen alan ammattilaista; toimialoilla ei ole omaa it-henkilöstöä, vaan tietohallintoväki hoitaa ”kaiken”. Kaupungilla on muun muassa kolme omaa konesalia sekä oma helpdesk.
Toki jotain on ulkoistettukin.
- Ylläpidämme suurinta osaa 80 palvelimesta itse. Niiden palvelinten, joita on valvottava ympäri vuorokauden ja kaikkina päivinä, ylläpito on annettu muiden tehtäväksi, Lindfors täsmentää.
Käytännössä tämä tarkoittaa aina toimivia terveydenhoidon järjestelmiä sekä esimerkiksi kirjastopalvelimia - kirjastothan ovat auki lauantaisinkin.

Virtualisointi jo arkea
Kaupungin koosta riippumatta kaupunkien ja kuntien on tarjottava asukkailleen samat palvelut kuin naapurikunnissakin. Lähes jokaiselle järjestelmälle toimittajat suosittelevat omaa, dedikoitua palvelinta, minkä vuoksi palvelinympäristö on vuosien mittaan kirjavoitunut. Konehuoneen ylläpitämisen helpottamiseksi ympäristöä on yhtenäistetty. Nelisen vuotta sitten konsolidoitiin IBM:n avulla Intel-/Wintel-servereitä. Neljä vuotta sitten hankittujen VMwaren virtuaalipalvelinten avulla voidaan helposti saada aikaan vaikkapa väliaikaisia testialustoja.
Pari vuotta sitten hankittiin bladepalvelimia. Niiden ja VMware-palvelinten data säilytetään SAN- eli Storage Area Network -levyasemilla.
- Ne ovat kalliita, ja kun meillä on yli 80 palvelinta, levytilaa tarvitaan paljon. Sen tarve myös kasvaa koko ajan, palvelintiimiä vetävä it-suunnittelija Kari Lehtinen kertoo.

Uusinta uutta on SAN-tallennusalueen virtualisointi SAN Volume Center- eli SVC-ratkaisulla. SVC:n teho perustuu isoihin välimuisticacheihin, joihin dataa puskuroidaan lohkottaessa sitä eri palvelimille. SVC:n avulla konesaliratkaisut voi peilata SANista toiseen.
- Tavoitteemme on, että järjestelmät olisivat sataprosenttisesti käytössä. Toivomme SVC-ratkaisun tuovan nimenomaan varmuutta järjestelmien toimivuuteen ja käytettävyyteen. Pystymme sen avulla myös säästämään levytilaa, kun sitä voidaan kasvattaa lennossa, Lehtinen selvittää.
Aikaisemmin verkossa olevat levyasemat olivat virtuaalipalvelinten takana, mutta niiden käyttöä rajoitti se, ettei käyttöjärjestelmä taipunut kaikkeen haluttuun. SVC:ssä taustalla voi olla eri laitetoimittajien massamuistijärjestelmiä.
- Nyt voimme ohjata koko järjestelmää isäntäkoneesta. Näin saadaan vähennettyä sekä suunniteltuja että suunnittelemattomia katkoksia, Lindfors huomauttaa.

Lehtinen kehuu järjestelmän helppokäyttöisyyttä. Eri järjestelmien konfiguroiminen on aina haastavaa ja oli tätä kirjoitettaessa vielä kesken, mutta SVC-järjestelmän käyttäminen sinänsä on helppoa.
Lindfors puolestaan antaa arvoa IBM:n tavalle jakaa tietoa - hyvä esimerkki tästä SVC-järjestelmään siirtyminen.
- IBM-läiset tulivat esittelemään uusia ratkaisuja ilman myyntitarkoitusta. Hankintaidea syntyi tästä. IBM:n väki on ammattitaitoista, eikä meille tullut olo, että he olisivat olleet tuputtamassa ratkaisujaan.
- Käytäntö on hyvä. Esitteitä tulee kyllä joka päivä postissa, mutta ei niissä kerrota, miten me voisimme ratkaisuja hyödyntää, Lehtinenkin sanoo.
- Muutenkin tällainen vuoropuhelu yritysten kanssa on tärkeää. Ei meillä ole niin paljoa aikaa, että ehdittäisiin koko ajan pohtia uusia ratkaisuja, Raimo Lahti lisää.
Myyntipäällikkö Sari Säynäjäkangas IBM:ltä on tehnyt töitä Hyvinkään kaupungin kanssa viitisen vuotta ja pitää kaupunkia edistyksellisenä asiakkaana.
- Hyvinkäällä on rohkeasti lähdetty ottamaan käyttöön uutta tekniikkaa ja kokonaisuuksia. Ne eivät välttämättä ole kalliita mutta kylläkin uusinta uutta.

”It-yrityksiä syttyy ja sammuu”
Hyvinkään tietohallintostrategiassa määritellään tietohallinnon tehtäväksi pitää it-ympäristö ja -arkkitehtuuri tarpeita vastaavana ja ajanmukaisena.
- Tämän vuoksi pysyttelemme tunnetuissa merkeissä, joihin saadaan riittävä tuki ja palvelua. Tämä on tärkeää, sillä it-alalla yrityksiä syttyy ja sammuu, Lindfors sanoo. Tämän vuoden tavoitteissa on lisäksi maininta siitä, että tietohallintoyksikkö tukee toimialueita kehityshankkeissa ja käyttöönottoprojekteissa. Ne eivät saa viivästyä siitä syystä, ettei tietohallinto pysty hoitamaan omaa osuuttaan.
- Haaveilemme toimivista järjestelmistä ja tyytyväisistä asiakkaista, Lindfors sanookin.

Koko kaupungin budjetista it:n osuus on 1,3 prosenttia eli reilut kolme miljoonaa euroa. Kaupungin menoista henkilöstökulut ovat 43,2 prosenttia, ja kaupungin it-kulut ovat kolme prosenttia henkilöstökuluista.
- Jos panostamalla lisää tietotekniikkaan voitaisiin helpottaa ja tehdä muiden työtä tehokkaammaksi, olisimme todella tyytyväisiä, Lindfors huomauttaa.
- Tämä on yksi lähitulevaisuuden merkittävimmistä haasteista kuntapuolella. Tietohallintoa lisäämällä ei voi vähentää muuta henkilöstöä, mutta ajanmukainen tietotekniikka voi auttaa meitä saamaan tarvitsemaamme henkilöstöä, Raimo Lahti sanoo.

It-rahoista 44 prosenttia kuluu ohjelmistojen ylläpitoon ja lisensseihin. Laitteisiin menee neljännes, ja tietoliikenteen osuus on 17 prosenttia. Muulle eli esimerkiksi tietohallintoyksikön palkkoihin ja yksikön muihin kustannuksiin jää 19 prosenttia. Laitteistopotista 90 prosenttia menee työasemiin eli niiden leasingvuokriin. Konehuoneen osuudeksi jää siten kymmenen prosenttia. Parhaillaan Hyvinkäällä on meneillään dokumenttienhallintajärjestelmän ja taloushallinnon järjestelmien uusiminen. Jälkimmäisessä haetaan yhteistä ratkaisua Lopen, Hausjärven ja Riihimäen kanssa. Hyvinkää osallistuu myös aktiivisesti Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-yhteistyöhön. Kuuma + + -kunnissa eli Kuuma-kunnissa Hyvinkäällä ja Porvoolla täydennettynä benchmarkataan yhdessä esimerkiksi teknistä toimintaympäristöä.
- Kuntayhteistyöstä on selvää hyötyä. Olemme tehneet yhteisiä järjestelmähankintoja ja koulutusyhteistyötä, Lindfors sanoo. Kunta-it:lle Hyvinkäällä olisi jo toiveita, vaikka siellä tosin ymmärretäänkin, että vielä on liian aikaista odottaa tuloksia.
- Kunnallinen hankintakeskus auttaisi meitä todella paljon, jos se neuvottelisi valmiiksi hyvät hinnat joihinkin tuotteisiin, Lindfors lähettää terveisiä.
- Meillä on suuret odotukset Kunta-it:n suhteen. Sillä saisimme vaikutusvaltaa keskustelukumppaneihin nähden, Lahti toivoo. Mutta nyt vielä kilpailutetaan kaupungin hankintatoimen kanssa. SVC-kisan voitti Businessforum .

- Kun jokainen pienikin ohjelmisto vaatii dedikoidun palvelimensa, puitesopimus helpottaa hankintojamme huomattavasti. Ennen meillä oli aina päällä tilanne, jossa palvelimia oli tulossa, laivassa tai lentokoneessa, ja tarjouspyyntöjä oli aina sisällä. Nyt tästä jatkuvasta työstä selvitään helpommalla, Lehtinen sanoo.
- Meillä on vuosien kokemus hyvästä yhteistyöstä Businessforumin kanssa. Hinnatkin ovat kohdallaan, Lahti sanoo.
Myös Säynäjäkangas on kumppaniin tyytyväinen. Hänellekin tulee positiivista palautetta.
- Businessforum hoitaa asiakkaat todella hyvin. He tekevät sen, minkä lupaavat eivätkä anna epärealistisia lupauksia, hän sanoo.

Lue koko tarina (pdf)